1+1=2, kannattaako Natoon liittyä?

Kannattaako Suomen liittyä Natoon? En tiedä, mutta olen eri mieltä seuraavasta presidentti Sauli Niinistön väitteestä: "Nato-jäsenyyskysymystä ei voi arvioida vain plussia ja miinuksia listaamalla, ikään kuin taulukkolaskentana.” (Suurlähettiläskokous 26.8., lähde: hs.fi).

Plus-miinus -lista on systemaattinen tapa esittää argumentit asian puolesta ja vastaan. Suomi voi valita Natoon liittymisen tai olla liittymättä. Jos molempia vaihtoehtoja harkitaan vakavasti, mihin muuhun Suomi voi perustaa päätöksensä kuin arviointiin eri vaihtoehtojen seurauksista? Natoon liittymisen seuraukset, jotka edesauttavat Suomea, ovat liittymisen plussia. Seuraukset, jotka ovat Suomelle haitallisia, ovat miinuksia.



Julkiseen päätöksentekoon ei pidä liittää mystiikkaa. Plussat ja miinukset on nostettava esille kaikkien suomalaisten arvioitavaksi. Tämä edesauttaa julkista keskustelua, jossa mielestäni olennaista on keskittyä seuraaviin kysymyksiin: Ovatko plus-miinus -listan sisältämät arviot eri valintojen seuraamuksista järkeviä? Sisältääkö lista kaikki olennaiset asiat? Ja, miten tärkeänä pidämme kutakin asiaa Suomen kannalta? (Nämä liittyvät hyvän päätöksenteon kulmakiviin 1 ja 3.)

Eri valintoihin liittyvien epävarmuuksien huomiointi on keskeinen osa päätöksentekoa. Plussiksi ja miinuksisi ei tarvitse laskea vain eri valintojen varmoja ja tunnettuja seuraamuksia. On mahdollista katsoa asiaa niin, että eräs suurista miinuksista on Nato-jäsenyyteen liittyvä epävarmuus sen seurauksista Suomelle. On edelleen mahdollista, että tämä miinus on merkittävämpi kuin mikään Nato-jäsenyyteen liittyvä plussa.

Sauli Niinistö vertasi plus-miinus -listan käyttöä taulukkolaskentaan. Kuitenkaan yksi plussa ei vastaa yhtä miinusta, eikä plussien ja miinusten yhteenlasku kerro oikeaa valintaa. Päätöksenteko on subjektiivista ja eri tekijöiden painoarvot riippuvat päätöksentekijän arvoista ja mielipiteistä. Siten, plus-miinus -listan käyttö ei ole taulukkolaskentaa.