Uhkakuvia koulutuksen tasa-arvolle

Edellisessä blogipostauksessani pyysin vastaamaan kyselyyn, jossa annettiin arvioita erilaisten uhkakuvien todennäköisyyksistä ja vaikutuksista koulutukselliselle tasa-arvolle Suomessa.

Kyselylinkki johti kunkin vastaajan kohdalla satunnaisesti kahteen vaihtoehtoisesta kyselystä. Näissä oli erilainen kyselyformaatti. Tutkin, miten kyselyformaatti vaikuttaa todennäköisyys ja vaikutusarvioiden korrelaatioon. Vaikutusta ei ollut.

Uhkakuvat ja arviointiasteikot muodostettiin melko nopeasti, koska niillä ei ollut suurta merkitystä varsinaisen tutkimuskysymykseni kannalta.* Raportoin tulokset kuitenkin tässä.

Arvioitavia uhkakuvia oli yhdeksän:

Maahanmuutto lisääntyy merkittävästi.

Koulutuksen päämäärät muuttuvat sivistämisestä kohti BKT:n kasvattamista.

Tulo-erot kasvavat merkittävästi.

Alueelliset erot koulutuksen laadussa kasvavat merkittävästi.

Vanhempien oikeus valita lapsen koulu kasvaa merkittävästi.

Koulutus periytyy merkittävästi entistä voimakkaammin.

Lukukausimaksut tulevat yliopistoihin.

Tuki kouluille, joissa on paljon ongelmaoppilaita lakkautetaan.
Oppilaiden syrjintä lisääntyy merkittävästi.

Seuraava kuva havainnollistaa tuloksia. Kuvasta voidaan tunnistaa suurimmat koulutuksellisen tasa-arvon riskitekijät. Nähdään muun muassa, että alueelliset erojen kasvaminen sekä tulo-erojen kasvaminen ovat arvioitu sekä todennäköisiksi, että vaikutukseltaan suuriksi. Näiden aiheuttamat riskit (todennäköisyys kertaa vaikutus) ovat siis suurimmat.

Tästä tiedosta on hyötyä, jos halutaan miettiä miten koulutuksellista tasa-arvoa ylläpidetään mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi käyttäen koulutuspoliittisia toimenpiteitä. Kannattaa käyttää resursseja niiden uhkakuvien lieventämiseen, jotka ovat merkittävimpiä riskejä ja joihin voi helpoiten vaikuttaa (kts. edellinen blogini).

Riskien lieventäminen onnistuu joko todennäköisyyden tai vaikutusten vähentämisellä. Joidenkin uhkakuvien kohdalla vain toiseen voi vaikuttaa. Esimerkiksi en usko, että koulutuspoliittiset toimenpiteet voivat vaikuttaa tuloerojen kasvamiseen. Niillä voidaan sensijaan vähentää tulo-erojen vaikutusta koulutuksen tasa-arvoon. Esimerkiksi ylläpitämällä (tai lisäämällä) tukea köyhien asuinalueiden kouluille; pitämällä huolen, että koululaisilla on saatavilla yhtä hyvät oppimisvälineet (esim. tabletit); tutkimalla perheen varallisuuden vaikutusta koulunkäyntiin ja miettimällä, minkälaista erikoistukea köyhempien perheiden lapset tarvitsevat.

Uhkakuvia koulutukselliselle tasa-arvolle arvioituna
vaikutuksen ja todennäköisyyden suhteen.
Luvut on keskiarvoistettu 40 ihmisen vastauksista.

Keskiarvoistetut tulokset toimivat keskustelun pohjana ja kuvaavat vastanneen ihmisjoukon mielipiteitä, mutta eivät ole välttämättä kuvaavia kaikkien suomalaisten tai edes kaikkien blogini lukijoiden mielipiteistä. Blogini lukijoista ei saa edustavaa otosta suomalaista, koska lukijat ovat valikoituneita. Blogia seuraa lähinnä nuoret pääkaupungilaiset korkeakoulutetut ihmiset (facebook-kaverini). Toisaalta otoskoko 40 on liian pieni, jotta tulokset kuvaisivat edes kavereideni keskimääräistä mielipidettä. Seuraava kuva havainnollistaa vastausten jakaumaa. Hajonta on suurta.

Suuri hajonta ei suoraan estä tarkkoja tuloksia jonkin ihmisjoukon keskimääräisestä mielipiteestä. Kunhan otoskoko on suuri, niin keskiarvo kyllä löytyy. Tämän tutkimuksen tapauksessa otoskoko ei kuitenkaan riitä siihen. Esimerkiksi, jos verrataan eri uhkakuvien todennäköisyyksiä, niin tilastollisesti merkitsevästi eroaa ainoastaan kaksi pienemmän todennäköisyyden uhkakuvaa. Muut eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, kun käytetään 1% merkitsevyystasoa.



Vastausten vaihtelu kunkin uhkakuvan kohdalla. Keskiarvo merkattu punaisella.
Ympyrän säde kertoo vastausten keskimääräisen etäisyyden punaisesta laatikosta.



Tulokset toimivat kuitenkin hauskana havainnollistuksena eräästä riskitarkastelumenetelmästä. Kun kysely toteutetaan hyvin, voi se toimia pohjana prioriteettien asettamiselle. Jos päätöksentekijöitä on useita, niin pelkästään keskustelemalla voi olla hidasta löytää yhteinen sävel siinä, mitkä tekijät koetaan suurimmiksi uhkiksi. Jos onnistutaan tunnistamaan uhkakuvia, joihin on mahdollista vaikuttaa, niin ollaan löydetty hyviä parannuskohteita.

*=Uhkakuvat voisivat olla paremmin asetettuja. Jotta kyselyn tuloksista olisi käytännön hyötyä, niin niiden tulisi olla mahdollisimman konkreettisempia asioita, joihin on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi "Alueelliset erot koulutuksen laadussa kasvavat merkittävästi." on joidenkin konkreettisten tapahtumakulkujen (esim. kaupungistuminen) seuraus koulutukselliselle tasa-arvolle. Olisi parempi laittaa nämä "konkreettiset tapahtumakulut" uhkakuviksi. Lisäksi sanamuoto jo suorastaan vaatii, että vaikutusarvio on korkea.