Opiskeluaikaisen työnteon hyöty oppimisen kannalta

Yksilön näkökulmasta kysymys siitä, kannattaako opiskeluaikana tehdä töitä on liian pelkistetty ollaakseen relevantti. Päätös töiden tekemisestä kannattaa miettiä erikseen jokaisen työmahdollisuuden kohdalla. Päätökseen vaikuttaa niin oma tilanne kuin työtarjouksen ominaisuudet.

Yhteiskunnan näkökulmasta taas hyödyt ja haitat opiskeluaikaisesta työnteosta eivät välttämättä ole samat kuin opiskelijan näkökulmasta. Tämä johtuu siitä, että opiskelijat kilpailevat työpaikoista keskenään. Kahden opiskelijan valmistuessa se, jolla on lisäksi työkokemusta, on etulyöntiasemassa suhteessa siihen, jolla ei ole. Yhteiskunnan näkökulmasta saattaisi olla parempi, että molemmat olisivat keskittyneet nopeaan valmistumiseen.

Opiskelijoiden työnteosta on noussut paljon julkista keskustelua juurikin siitä syystä, että yhteiskunnan ja opiskelijan motiivit eivät välttämättä kohtaa. Opiskelijat argumentoivat hyötyvänsä työnteosta ja toisaalta monet väittävät, että yhteiskunta kokonaisuudessaan hyötyisi, jos opiskelijat tekisivät vähemmän töitä.

Teen jaon kolmen vaihtoehdon välillä: Omaan alaan liittymättömien töiden teko, omaan alaan liittyvien töiden teko ja ei töitä. Alla olevassa kuvassa listaan näihin liittyviä etuja.

Raha, aika ja oman työmarkkinatilanteen parantaminen ovat yleisiä argumenttejä, kun puhutaan opiskeluaikaisesta työnteosta. Näkökulma mistä en ole juurikaan nähnyt keskustelua on työnteon positiivinen vaikutus oppimiseen. Tämä on näkökulma, joka puoltaa töiden tekemistä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

 

Kuvittelisin, että töissä käydessään monet ajattelevat ja fiksut opiskelijat peilaavat työnsä käytäntöjä siihen mitä ovat koulun penkillä teoriassa oppineet. Jotkut asiat saatetaan tehdä toisin kuin olettaisi, monia asioita ei ole koulussa oppinut ja toisaalta saattaa huomata, että itsellä on ideoita työn tekemiseksi entistä tehokkaammin.

 

Pankkikonttorissa työskentelevä taloustieteen opiskelija ehtii rutiinityönsä ohessa pohdiskella esimerkiksi korkojen vaikutusta yksilöiden kulutus- ja säästövalintoihin. Tiskillä nähty konkretia auttaa hahmottamaan yleisellä tasolla kuvailtuja taloustieteen kaavoja. Subwayssä työskentelevä markkinoinnin opiskelija saa kontekstia opinnoilleen miettiessään Subwayn markkinointikamppanjoita ja hinnoittelua. Kaupungin virastossa apulaistöitä tekevä tietotekniikan opiskelija keksii ideoita tehokkaampien tiedonsiirtosysteemien kehittämiseksi.

Seurauksena työn tekemisestä opintojen ohessa voi siis koitua parempaa oppimista ja innovaatioita.

 

Tämä ei ole lopullinen vastaus kysymykseen siitä, mikä olisi oikea valinta, mutta antaa uuden näkökulman pohdiskeluun. Uskon, että opintojen suorittaminen yhdessä putkessa johtaa kapeampaan ajatteluun tai ajattelemattomuuteen. Opinnot suoritetaan, mutta työelämässä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Opiskelijana on helpompi pohdiskella asioita kriittisesti.